Kaamoksen värit – Colours of Polarnight

Aurinko on pahoillaan kun ei pääse näyttäytymään. Niin pahoillaan, että haluaa pyytää anteeksi. Tai ainakin korvata aiheuttamansa menetykset. Mitä ratkaisuksi?

Siniset hetket

Onhan se hienon näköistä kun aurinko rämpii kaamoksen syövereissä ja jäljelle jää sinistä valoisuutta. Varsinkin lumiaikaan todella kaunista valoa joka ei jätä varjoja juuri lainkaan.

Helmiäispilvet

Just joo. Varsinaista pastellisävyjen ilotulitusta! Tänään näitä kurkisteli alemman pilviverhon takaa aina silloin tällöin. Mielestäni lähes revontulien veroisia ilmestyksiä. Ja harvinaisempia. Eikä tarvitse valvo öisin.

Revontulet

Kun auringon omat eväät käyvät vähiin kutsutaan apuun avaruuden apureita. Paikalle pamahtaa revontulet. Näytös vailla vertaa. Aina yhtä lumoavia. En yhtään ihmettele jos muinoin alettiin viedä seitapaikoille erilaisia uhrilahjoja kun taivas muuttuu mustasta täydeksi psykedeliaksi silmänräpäyksessä. Mitään en oo ottanu. Lapsille trippimehut.

Bioluminesenssi

Loistava sana. Asiantuntijaslangissa varmaan bisse. Olen kuukauden aikana käynyt Mossen kanssa tossa vuonon rannalla dallailemassa varmaan noin 114 kertaa. Toissa päivänä eli 29.12. törmäsimme bioluminesenssiin. Kun Mosse käveli laskuveden paljastamalla rannalla, alkoi ruohon ja kivien välistä näkyä sinertävää valoa. Vähän niin kuin pienet avaimenperäledit. Noin 20 sentin välein. Ei siis koko ajan vaan aina kun kulki suunnilleen ylitse. Ja kun lampulla valaisi, niin ei näkynyt mitään. Ei hehkua eikä hehkun lähdettä. Eilen ei enää näkynyt eikä tänään. Planktonia. Sano google. Vekkulia.

Niin että pimeässä valot ja värit ovat parhaimmillaan. Valoisalla ei vaan näe mitään.

In english

The sun is sorry not showing up. The sun wants to apologize. Or at leasts to compensate the losses. What can be done?

Blue light

It surely looks great when the sun is crawling deep in the darkness and all we get are the blue light moments. With snow the light is absolutely beautiful and you can hardly see the shadows.

Pearl clouds

Yeah, great! Fireworks of pastel colours! Today these clouds were peeking behind the lower set of clouds every now and then. Almost as great as northern lights. And more rare. And no need to be awake at night time.

Northern lights

When sun runs out of it’s own tricks, help is needed. Northern lights appear! Show of a kind. Always as fascinating. I don’t blame ancient people that they started to sacrify for all sorts of gods, when sky turned from black to full psychedelia in no time. I haven’t been taking anything…

Bioluminescense

Last month here in Norway I’ve been walking with Mosse by the fjord maybe about 115 times. Couple of days a go (29.12.) we noticed an interesting phenomenon. Bioluminescence. When Mosse walked on the beach during lowtide there appeared glowing bluish light. Like a small led. 20 cm apart from each others. Not all the time but when you went over them. And if you pointed them with a light, there was nothing. No glow nor the source of glow. And they were there only during that day. Not before nor after. Plankton. Said google. Funny.

So. In the darkness the lights and colours are looking greatest. When there’s a lot of light, nothing can’t be seen anymore.

Hirviä – Mooses

Enpä ole ennen ajatellutkaan, että hirven monikko enkuksi on mooses. On kuiten. No, hirvisilmä kehittyy. Eilen aamulla kun huritin kelkalla tuonne ylös, niin kaksi hirveä pönötti pusikossa. Hissukseen hiipivät etäämmälle. Tänä aamuna kun kuikuilin naapurivaaran huipulle, niin huomasin lumisessa pusikossa mustahkon täplän, jota hetken tuijotettuani alkoikin vähitellen vaihtaa paikkaa. Hirvihän se. Jälkiä näkyy joka päivä reitin varrella ja päällä, mutta sen verran mustavalkoista on on tuo maisema, ettei niitä oikein saa bongattua.

Translation comes.

Safari 24 pax 18.12.

Iso 24 asiakkaan ryhmä. Intialaisperhe, joka oli ollut Levillä 8 vuotta sitten ja brittiperhe, joka on käynyt Ylläksellä.

Big group of 24 clients. Family from India that visited Levi 8 years ago and family from UK that has been at Ylläs.

Buss

Nonni. Tänään oli vapaata, koska pitää käydä verotoimistossa. Reitti Tromsöön on siis tästä Svensbyn laiturilta lautalla yli vuonon ja sitten noin 50km Tromsöön. Ei mennyt niin kuin Tromsössä. Sain vinkin, että kannattaa mennä ensin lautalla yli ja hypätä bussiin vasta toisella puolella. Nerokasta. Lautalta lähtiessä kuitenkin jalankulkijat poistuvat viimeisenä. Siitä sitten rantaan. Rannassa on yksi bussi. Turistisellainen. Kysyn kuskilta, mistä normibussit lähtevät. Ei tiennyt. Lähdin kävelemään. Ei ketään missään. Varsinkaan busseja.

Jumpe. Ajattelin. Pitääkö lähteä samalla lautalla takaisin perusleiriin? Kävelen kohti lauttaa, niin tämä turistibussi tulee vastaan. Kuski avaa ikkunan ja kysyy tarvitsenko kyytiä. Tarvitsen! Mahtavaa. Lähdemme ajelemaan ja höpöttelemme niitä näitä. Vartin ajon jälkeen kuskin puhelin soi. Shit, sanoo hän. Pitää mennä takaisin. En valita. Ennen kuin tuon bussin saa käännettyä, niin pitää tosin ajaa vielä 10 minuuttia kohti Tromsöä. Onneksi on internet. Muutan verotoimistoajan kännykällä perjantaiksi, koska tälle päivälle ei ollut enää vapaita aikoja.

Mukava päivä kuitenkin. Takaisin hinta oli 110NOK. Ihan kohtuullinen. Bussi menee siis aamulla kerran Tromsöön ja iltapäivällä kerran takaisin. Lyngeniin.

Magic Mountain Lodge

Safarin jälkeen oli ilo hurauttaa Magic Mountain Lodgelle Lyngseidetiin moikkaamaan Timoa ja Panua. Talon isäntä Patrik oli myös paikalla ja oli mukava höpötellä niitä näitä alueen asioista ja harrastuksista. Oikein mukavaa.

Safari

Tänään ihan normisafari. Paitsi mukavampi. Se on tietenkin niin paljon kiinni asiakkaista, koska hehän ovat aina pääosassa. Tällä kertaa asiakkaita oli vain 6, joten sain vetää koko setin alusta loppuun omin voimin.

Päivä meni näin. Yhdeksän aikaan vedet kiehumaan kaakaota varten. Kaakao on joka safarin välipalaeväs täällä. Sitten ylös (kelkkavarikko on tuolla ylempänä rinteessä noin 500 m päässä) autolla ja kelkat jonoon pihalle. Takaisin alas perusleiriin ja 400 m kävely lauttarantaan asiakkaita vastaan. Suurin osa tulee bussilla Tromsöstä vastarannalle ja sitten lautalla yli (Breivikeidet-Svensby).

Lautalta saapui 4 henkinen Etelä-Afrikkalaisperhe ja Hollantilainen pariskunta. Tarjosin heille vaihtoehtona kävelyä rantaa pitkin. Se kelpasi ja kävelimme 400 m laskuvetistä rantaa perusleiriin. Matkalla näimme saukon- ja hirvenjälkiä sekä merimetsoja.

Perusleirissä hyppäsimme pikkubussiin ja hurautimme kelkkavarikolle. Siellä asiakkaat puettiin haalareihin, saappaisiin ja ajohaalareihin sekä kypäriin. Human cannonball. Juu nou.

Sitten ajo-ohjeet ja matkaan. Täälläpäin ajellaan aika rauhassa. Jo senkin takia, että samoilla reiteillä kulkee myös hiihtäjiä, lumikenkäilijöitä, kävelijöitä ja koiravaljakoita. Itse pidän nykyään näistä rauhallisista keikoista. Kaikki asiakkaat eivät aina pidä. Myydessä heille on kuitenkin kerrottu, että täällä ei ajeta enduroa. No on tuolla pari pätkää, missä saa vähän irrotella.

Taukoja pidellään ja kuvia otetaan paljon. Ja mikäs se on otellessa kun ympärillä kohoaa 1,5km vuorien huippuja ja taustalla siintää avoin meri.

Safarin lopuksi perusleirin ravintolassa syödään kalakeitot ja sieltä sitten kävellään lauttarantaan, josta asiakkaat seilaavat bussille ja takaisin Tromsöön. Meikä vetänee siis tämän talven aikana noin 100 x kalakeiton. En pyydä reseptiä. Aikaa tällaiseen päivään menee suunnilleen 6 tuntia.

For english translation you have to wait til Xmas. Sorry.

Koiralenkki Dogwalk

Tästä metkuiluautolta on matkaa rantaan sellaiset 100 m, niin se on luonteva paikka käydä Mossen kanssa pikkulenkit. Laskuveden aikaan lääniä on enempi ja nousuveden aikaan vähempi. Lumessa kahlaaminen ja aaltojen loiske rantaan eivät ole kuuluneet omiin perusäänimaailmoihin. Vielä.

Saukkokin ilmeisesti liikkuu samoilla paikoilla ja sen jälkiä Mossen on monesti ihmetellyt. Kuin myös noita aaltoja. Mutta hieno paikka ja varmasti vielä törmätään johonkin jännittävään talven aikana. Valaisiin ehkä?

From our campervan is about 100 m to the beach. So thats a convinient place to do the basic walks. During lowtide there is a bit more area to walk around and during hightide a bit less. Walking in the snow and the sound of waves hitting the beach hasn’t been my everyday sounds. Yet.

There seems to be an otter going around, too. That is exciting to Mosse. Like the wavesounds. Nice place and I’m sure that we’ll see something special there during this winter. Whales?

Yoga & Tai Chi

Tällainen pieni tila tekee asukkaasta automaattisesti joogaajan ja tai chin harrastajan. Paikat ovat sen verran ahtaat ja tavarat jatkuvasti pyrkimässä alemmas kuin missä kulloinkin ovat. Tai jos ovat alimmalla tasolla, niin kuin Mossen juomakuppi, niin pyrkivät asettumaan ylös alaisin. Kaikkien liikkeiden on sujuttava kuin ennalta harjoitellussa kuviossa, jossa sormien tai raajojen pieninkin virherata laittaa kohdalle osuvan tavaran arvaamattomaan liikkeeseen ja jos hyvin käy, niin mikään ei hajoa eikä kastu eikä sottaannu. Sen jälkeen alkaa joogavaihe, jossa liikahtanut tavara pyritään sulavalla liikkeellä noukkimaan takaisin paikalleen. Suoritus on hyväksytty jos tavara palaa paikalleen ilman että joku toinen tavara lähtee liikkeelle. Joogo?

This kind a small living area makes you a yoga and tai chi expert. Place is that cramped that things are all the time trying to move lower from where are. Or if they have reached the lowest level, like Mosse’s wayer cup, they’ll try to get upside down. All the movements have to follow certain pattern, where no part of the body has room for mistakes. Otherwise things start to move in an unpredictable way. If we are lucky nothing gets broken or wet or broken. Then starts yoga. With one smooth movement the thing is picked up and put back to its place. Performance is approved if things get back to their places and no other thing starts moving. Yo!